Raparperitaivas ja perunamaa

Kesä tuo tullessaan elämänmuutoksen: muutamme kerrostalosta vanhaan maalaistaloon metsän keskelle ja samalla Joensuusta etelään, pienen kylän perukoille Karkkilan pohjoispuolelle. Tällä hetkellä talo on anoppilani, eli se on meille – myös koirille – hyvin tuttu ja rakas paikka.

Joudumme luopumaan paljosta jättäessämme Joensuun ja muuttopäätös oli siksi vaikea, mutta samalla toteutamme yhden haaveemme ja pääsemme huomattavasti lähemmäs kaikkia perheenjäseniämme. Kolmen hehtaarin tontilla riittää koirillekin tilaa juosta ja puuhastella, ja kesäisin ne pääsevät viilentymään omaan pieneen metsälampeemme. Noki tulee nauttimaan kaikenlaisista yhteisistä pihapuuhista ja talvisin takkatulen edessä makoilemisesta, ja Velho on sielultaan niin maalaiskoira, että se tulee kyllä olemaan kaikin tavoin ihan elementissään. On myös koirien kannalta kiva, että ne tuntevat paikan ja ovat viettäneet siellä paljon aikaa. Niille ovat tuttuja tontin, talon ja piharakennusten nurkat, kanojen kanssa elämisen säännöt ja tietyt toimintatavat, joita siellä maalla kyläillessämme on jo muodostunut.

Uusien harrastuskuvioiden muotoutuminen jännittää, koska harrastuspuitteemme ja treenikaverimme ovat tällä hetkellä aivan erinomaiset ja niistä luopuminen harmittaa paljon. Onneksi tärkeimmät harrastuskaverini, Noki ja Velho, eivät ole menossa minnekään, ja kyllähän sieltä eteläksistä luulisi treenikavereita ja -paikkojakin moneen lajiin löytyvän, vaikka isoihin kaupunkeihin onkin tulevasta kodistamme matkaa. Oman aikansa se varmasti silti ottaa, että kuviot selkenevät ja uudet porukat löytyvät. Harrastaminen tulee ylipäätään edellyttämään aika eri tavalla suunnittelua ja erilaisia rutiineja, kun vanha maalaistalo ottaa oman osansa käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta ja kun hallille ei enää kurvatakaan kymmenessä minuutissa. Toisaalta omalla tontilla voi ainakin sulan maan aikaan treenata sitten vaikka ja mitä, mikä on iso etu.

Touko- ja kesäkuun ajan otamme vielä kaiken ilon irti rakkaista Joensuu-asioista ja -ihmisistä, ja sitten on muuton aika. Haikeaa mutta jännittävää ja ihanaa!

Kuvituskuvina vanhoja räpsyjä: Velho ja kanoja viime kesänä
ja Noki muutama vuosi sitten esittelemässä omenasatoa.