treenivideoita

On tullut julkaistua treenivideoita aika vähän, vaikka olen kyllä kuvannut niitä enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Kai sitä on vain liian kriittinen omalle tekemiselleen, vaikka yritän ajatella, ettei sillä ole merkitystä, mitä joku meistä tai meidän tekemisistämme ajattelee. Ja toisaalta tätä blogia lukee muutenkin suunnilleen kaksi ihmistä, joten eipä niitä videoita kovin moni edes näe. :D No ei oikeasti, kyllä teitä kai parisenkymmentä ainakin taitaa olla, mutta joka tapauksessa hyyyyyyyyvin paljon vähemmän kuin poikien Instagram-tilillä on seuraajia. Ero Instan ja blogin seuraajamäärissä on muuten ihan kiinnostava ilmiö, ja olen pohdiskellut sitä itsekseni. Voisin pohdiskella sitä(kin) kokonaisen postauksen verran, mutta ehkä nyt vain totean, että blogin myötä olen herännyt ajattelemaan esimerkiksi sitä, kuinka monen oman Instagram-seurattavani päivitykset minua ihan aidosti kiinnostavat. Kenen blogia olisin halukas lukemaan, kenen en? 

No, se siitä. Tässä nyt niitä treenivideoita.

Ensimmäisessä videossa Velho (iloisesti heiluvine lötköhäntineen <3) harjoittelee käsikosketusta, vatitemppua ja perusasentoa. Kaksi ensimmäistä ovat aika alkutekijöissään, kun taas perusasentoa on tehty jo pitkään, mutta käsiapuja on siinäkin vielä häivyteltäviksi. Videolla totutan Velhoa ensimmäistä kertaa siihen, että vasen käteni voi olla sen vieressä ja koskeakin siihen. Veltsu vaikuttaa tosi nopeasti oppivalta ja fiksulta tyypiltä, kuten olen varmaan täällä blogissakin tuonut esiin jo monta kertaa.

Sitten olisi Noksun enemmän tai vähemmän kokeenomaisia treenejä. Ensimmäinen video on viikon takaa, kun halusin valmistautua tuleviin mölleihin (joihin emme sitten päässeetkään) tekemällä yksilöliikkeet seuraamista lukuun ottamatta pelkällä sosiaalisella palkalla. Olimme siis ihan kahdestaan vaparilla eli ei ollut häiriötä eikä liikkuria. Seuraamisliikettä emme tehneet tosiaan ollenkaan, kuten emme olisi tehneet mölleissäkään, koska rakennamme sitä ihan uusiksi. 

Noki teki tosi hyvällä fiiliksellä ja meillä oli kivaa. <3 Pieniä stipluja toki oli ja ne näkyvät videollakin – ehkä eniten ärsytti kapulan mälvääminen – mutta olin kokonaisuuteen tyytyväinen. Videon lopussa kiiruhdamme kohti kentän ulkopuolella odottavaa loppupalkkaa, joka oli leikkiä.

Seuraava video on kuvattu neljä kuukautta edellistä aiemmin, kun meillä oli silloisessa tokoryhmässämme pienet möllit eli käytännössä vain kokeenomainen treeni (ilman seuraamista). Tämä on jäänyt kokonaan julkaisematta aiemmin, vaikka tarkoitus oli, joten julkaistaan nyt sitten. Vaikka kyseessä oli tosiaan ihan vain oman ryhmän treenit, minua jännitti, mikä saattaa selittää sen, että tekeminen tuntui aika tahmealta. Sen näkeekin ihan selvästi, kun vertaa ylempään videoon. Toisaalta ylemmässä videossa olin myös jo etukäteen ajatellut kiinnittäväni huomiota esim. sosiaaliseen palkkaukseen.

Tämän ei kuitenkaan ole tarkoitus olla mikään vertailuvideo, koska emme treenanneet alokkaan liikkeitä – paitsi sitä seuraamista – edes etäisesti säännöllisesti videoiden välillä. Kehitystä ei siis voi odottaakaan tapahtuneen, heh. Tämän katsominen oli kyllä ihan hyvä muistutus itselleni, että esimerkiksi jäävälle maahanmenolle ja kapulan pidolle pitäisi tehdä jotain, koska ne ovat jo aika kauan näyttäneet aika huonoilta.

Noki on tosiaan nyt saikulla, ja siihen liittyvien huolien ja murheiden lisäksi harmittaa, että möllit jäivät väliin. Näitä videoita katsellessa tuli muutenkin heti kaipuu treeneihin Noksun kanssa. Toivottavasti pian pääsemme! Onneksi nykyään on sentään toinen koira, jonka kanssa puuhastella, vaikka eivät pojat tietenkään toisiaan voi korvata. Noksun saikkukuulumisia lisää sitten seuraavassa postauksessa joskus ensi viikolla.